Tukholma ja Depeche Mode

Tämänkertaisen Tukholman-reissun pääasiallisena syynä oli brittibändi Depeche Moden keikka. Saavuin aurinkoiseen kaupunkiin perjantaina aamulla, nakkasin kamat hotellille ja lähdin nauttimaan lähes kesäisestä säästä. Vietin aikaa Södermalmin kujilla ja kävin jälleen kerran mahtavassa Fotografiskassa. Päänäyttely koostui ranskalaisen Patrick Demarchelierin valokuvista. Hänet tunnetaan erityisesti muotikuvaajana ja Fotografiskan seinillä olikin paljon (pääasiassa) mustavalkoisia muotivalokuvia, mutta mukana oli myös kuvia mm. Keith Richardsista, Madonnasta ja prinsessa Dianasta. Fotografiska ei kyllä koskaan petä.


Illan konserttipaikka oli Friends Arena Solnassa, Tukholman ulkopuolella. Olin etukäteen ladannut paikallisen reittioppaan, jonka mukaan paikalle pääsisi näppärästi paikallisjunalla. Juna veikin Solnaan alle kymmenessä minuutissa. Ennen keikkaa piipahdin viereisessä Mall of Scandinavia -kauppakeskuksessa, jonne oli pystytetty Depeche Mode -pop up store. Se osoittautui kuitenkin pettymykseksi, koska myynnissä oli vain tylsiä ja kalliita paitoja, huppareita, lippalakkeja ja selkäreppuja. Kauppakeskuksen kyljessä sijaitseva Friends Arena on aivan jäätävän kokoinen keikkapaikka, jonka kapasiteetti on konserteissa 65000. Sisäänpääsy sujui kuitenkin erinomaisen ripeästi, johtuen ainakin osittain varsin ylimalkaisesta turvatarkastuksesta. 

Itse keikka oli aivan mahtava. Bändi soitti uudelta levyltä 3-4 biisiä, mutta keskittyi muuten hitteihin vuosien varrelta. Kivana yllätyksenä toimi bändin esittämä David Bowie -cover Heroes. Lavashow oli karismaattisen Dave Gahanin varassa eikä esimerkiksi erityisen hienoja valosysteemejä tai lavasteita nähty. Yleensä kurkin etukäteen biisilistaa, mutta koska kyseessä oli kiertueen ensimmäinen keikka, ei sellaista ollut saatavilla. Laskeskelin päässäni biisejä, katselin kelloa, aavistelin lopun olevan lähellä ja poistuin Personal Jesus -biisin aikana, jotta pääsisin ensimmäisten joukossa paikallisjunalla takaisin keskustaan. Tarkistin biisilistan jälkeenpäin netistä ja onnistuin tosiaan lähtemään viimeisen biisin aikana. Hotellini sijaitsee Vasagatanilla, joten pääsin muutamassa minuutissa asemalta hotelliin peiton alle. Aah. 


Pari sanaa hotellista, joka on Elite Hotel Adlon. Sille on lätkäisty neljä tähteä, mutta en oikein ymmärrä miksi, sillä mielestäni tämä on kuin mikä tahansa persoonaton kolmen tähden ketjuhotelli. Aamiaishuone oli pitkänomaisena hankalan mallinen ja siellä sai koko ajan väistellä muita. Huoneeni on toisessa kerroksessa ja Vasagatanille päin, mutta liikenteen melu häiritsi yllättävän vähän yöllä. Isona plussana pitää mainita hotellin sunnuntaisin ilmaiseksi tarjoama check-out klo 18. Se sopi hyvin, koska palaan takaisin kotiin iltalennolla. 

Sunnuntain ohjelmassa oli vierailu modernin taiteen museoon, jossa meni performanssitaiteilija Marina Abramovicin näyttely. Seinillä pyöri videoita taiteilijan performansseista, yhdessä huoneessa oli läjä haisevia luita ja toisessa joku heppu pesi juuriharjalla ja saippuavedellä sylissään istuvaa luurankoa. Pakko myöntää, että näyttely oli omaan makuuni turhan erikoinen, mutta erilaisia näyttelyitä on silti aina mielenkiintoista käydä katsomassa. 

Viikonloppu Tukholmassa oli toiminnantäyteinen ja piristävä. Enköhän minä tänne taas pian palaa jonkin keikan perässä – tai sitten ihan muuten vain. 

Hieman säätöä…

Olin jo järjestänyt kesälomareissuni hotellit ja junayhteydet lähes kokonaan, kun suunnitelmiini tulikin pieni muutos. Olin tilannut Ranskan VR:ltä hälytyksen sähköpostiini kun Annecy-Pariisi -välinen suora yhteys tulisi myyntiin ja sainkin siitä ilmoituksen toissa viikolla vielä Pariisissa ollessani. Jostain syystä lähdin tarkistamaan Guns N’ Rosesin keikan ajankohtaa, jonka olin omassa päässäni koko ajan kuvitellut olevan lauantaina 8.7. Tämän päivämäärän mukaan olin myös varannut Airbnb-kämpän Pariisista ja suunnitellut koko Ranskan-kiertueeni aikataulun. Yllätys olikin melkoinen kun huomasin keikan olevankin jo perjantaina 7.7. – oh là là……

Minulla oli siis kaksi vaihtoehtoa: myydä keikkalippu pois ja palata Pariisiin alkuperäisen suunnitelman mukaan 8.7. tai lyhentää aikaani Avignonissa, Grenoblessa tai Annecyssa vuorokaudella. Guns N’ Roses (jonka näin jo vuonna 1991 Helsingin jäähallissa) vei kuitenkin pidemmän korren. Koska olin ostanut myös jo kaikki junaliput sitä viimeistä Annecy-Pariisi -väliä lukuunottamatta, oli helpointa lyhentää Annecyssa oloa päivällä, mikä tosin harmitti kovasti. Toinen harmituksen aihe tuli siitä, että peruin kivan hotellini Annecyssa ja yritin sen jälkeen varata sitä uudestaan vain yhdeksi yöksi, mutta tämä ei onnistunutkaan. Hotellin varaussivusto ilmoitti, että hotellissa pitää yöpyä minimissään kaksi yötä! Onpa erikoista, sanon minä. Noh, otin huoneen persoonattomasta, mutta varmasti ihan hyvästä Mercure-hotellista.

Ilonaiheen sen sijaan aiheutti Annecy-Pariisi -junamatkan hinta, joka oli vaivaiset 25 euroa. Matka-aika on vajaa neljä tuntia ja Pariisiin saavun keikkapäivänä klo 16.14. Täytyy siis toivoa, ettei mitään myöhästymisiä tai viime hetken lakkoja osu kohdalle… Airbnb-asuntoni olin tosiaan vuokrannut vasta lauantaista eteenpäin, joten varasin yhdeksi yöksi jo tutun Ibis-hotellin läheltä Gare de Lyonin juna-asemaa.

Yleensä olen hyvin tarkka ja varmistelen kaikki päivämäärät useaan otteeseen, mutta jostain syystä nyt olin sekoillut keikkapäivämäärän kanssa. Onneksi kovin suurta vahinkoa ei päässyt käymään ja kyllä sinne Annecyynkin takaisin vielä pääsee.

74-3

Maaliskuinen Pariisi

 

Yhteenveto 

Olen palannut kotiin ja nyt on vielä yhteenvedon paikka Pariisin-matkastani. Sää todellakin suosi tällä kertaa, sillä lämpötila kohosi 20-23 asteen tienoille lähes joka päivä ja aurinko paistoi päivittäin. Kevyttä sadetta tuli yhtenä aamupäivänä hetken aikaa ja saman päivän iltana satoi kaatamalla, mutta vasta sen jälkeen kun olin jo palannut kämpille.

Olin kerrankin liikkeellä vaatteiden ostelu -fiiliksellä, mutta mitään ei tarttunut mukaan. Onhan sekin saavutus, ettei löydä Pariisista mitään kivoja vaatteita! Kuten aiemmassa kirjoituksessani totesinkin, ei kaupoista meinannut löytää mustia vaatteita, vaan kesän muoti näytti olevan vahvasti pastellinsävyistä. Kirjoja sen sijaan löydän aina ja Pariisihan on lukutoukan paratiisi. Ostin kaksi kirjaa (Arsène Lupin -dekkarin ja kirjan modernista taiteesta Ranskassa) rantakadun bukinisteilta, sekä kaksi muuta kirjaa kaupasta (ranskan kielen oppikirjan ja englanninkielisen, Pariisiin sijoittuvan hömppäkirjan) Myös Black Opium-parfyymi ja kosmetiikkaa tarttui mukaan.

Ihastelin kirsikankukkia ja magnolioita, söin hyvin, kävelin jalkani tohjoksi ja otin satoja valokuvia. Toiseksi viimeisenä lomapäivänä tapahtunut kännykän menetys korpesi, mutta en jäänyt asiaa kovin pitkäksi aikaa murehtimaan. Huomasin kuitenkin viimeisenä lomapäivänä olleeni aika säikky ja pelästyin aina kun joku käveli ohi turhan läheltä.

74-10

Saavuin Orlyn lentokentälle hyvissä ajoin ja aikaa siellä sitten sainkin viettää, sillä Norwegianin lento oli tunnin myöhässä. Lento saapui Helsinkiin klo 00.30 ja ehdin onneksi Finnairin viimeiseen bussiin, joka lähti 01.10. Kun lopulta pääsin kotiin, en jaksanut muuta kuin heittää matkalaukun lattialle, pestä meikit pois ja käydä omaan ihanaan sänkyyn nukkumaan.

Seuraava reissu on jo kuukauden päästä, mutta silloin kyseessä on vain viikonloppumatka Tukholmaan. Pääasiallinen syy matkaan on Depeche Moden Euroopan-kiertueen aloituskeikka, mutta onhan viehättävässä Tukholmassa muutenkin aina mukava käydä.

74-9

Ryöstö 

Olen vuosikausien ajan reissannut yksin ympäri maailmaa, enkä koskaan ole joutunut ryöstön kohteeksi, joten kai senkin päivän piti tulla. Olin valokuvaamassa Seinen rantakadulla, kun kaksi ”kuuromykkää” kundia lähestyi papereitaan heilutellen ja minulta allekirjoitusta tivaten. Toinen heistä oli korkeintaan 20-vuotias ja toinen vielä nuorempi, ehkä vasta 10-vuotias. Tiesin että he olivat huijareita, joten sanoin tiukasti ei ja jatkoin matkaani eteenpäin. Pian vanhempi heistä lähestyi minua uudestaan ja tuli suoraan iholle tuuppien, tönien ja papereitaan kirjaimellisesti naamalleni työntäen. Pidin käsilaukustani tiukasti kiinni ja työnsin toisella kädellä tyyppiä poispäin, jolloin hän sai napattua nahkarotsini rintataskusta vähän näkyvillä olleen kännykkäni ja lähti juoksemaan kaverinsa kanssa kadun yli. Huomasin tietysti pian mitä oli tapahtunut ja yritin lähteä perään, mutta liikennevalot olivat vaihtuneet ja autoja alkoi vyöryä kohti useammalta kaistalta. Sinne meni. On toki paljon mahdollista, että kännykkäni oli jo tässä vaiheessa sujautettu kolmannelle kaverille. Harmitti ja ärsytti, mutta minkäs teet. Onneksi olin ottanut reissuun mukaan myös tabletin, joten sain laitettua viestiä lähimmille. Ja onneksi pitkäkyntisten matkaan lähti kuitenkin vain puhelin, eikä esimerkiksi luottokortteja tai satoja valokuvia sisältänyttä kameraa. 

Mutta kyllä tässä muutakin on tehty kuin oltu ryöstön kohteena! 😄 Eilen otin haltuuni toista arrondissementia, jota olen aiemmin pitänyt tylsänä ja mitäänsanomattomana alueena. Huomasin kuitenkin, että siellä on älyttömän kiva, lähes kylämäinen katu Rue Montorgueil, jonka varrella oli ihastuttavia kahviloita, putiikkeja ja ravintoloita. Très sympa, sanoisi ranskalainen. Eilen kävin katsomassa myös Camille Pissarron näyttelyn Musée du Luxembourgissa. Tykkään kovasti impressionisteista, joten tämäkin näyttely miellytti. 


Tänään aamulla vietin aikaa Jardin des Plantesissa kirsikankukkia ihastellen. Kakkosaamiaisen nautin Rue Mouffetardilla pariisilaisten sunnuntaiostoksia seuraten. Kahvilaani vastapäisessä viiniliikkeessä jo maisteltiin viinejä ja leipomoihin oli pitkät jonot. Aikani siellä istuskeltuani hyppäsin metroon ja lähdin ihan toiselle puolelle kaupunkia Parc André-Citroëniin. Siellä  ihmettelin sijoilleen ankkuroitua kuumailmapalloa, joka nosti halukkaat 150 metrin korkeuteen maisemia ihastelemaan noin kymmeneksi minuutiksi. Puistosta suuntasin keskustaa kohti, jossa kännykkäni sitten lähti vieraan ihmisen matkaan.


Lopuksi ruokaraportti! Eilen kävin syömässä aivan ihanassa kasvisravintolassa nimeltään Végét’Halles, joka sijaitsee Les Halles -kauppakeskuksen liepeillä. Suosittelen! Tänään nautin lounaan kämpän vieressä sijaitsevassa Nanashi-aasialaisravintolassa, jonka olen jo aiemmin erinomaiseksi todennut.

Huomenillalla olisi sitten kotiinlähtö edessä. Sääennuste lupaa edelleen aurinkoa, joten kelit ovat kyllä suosineet. Matkalaukkuun varmuuden vuoksi sullomalleni tikkitakille ei todellakaan ole ollut käyttöä! 

Museopäivä ja shoppailun yritystä 

Please mind the gap between the train and the platform – miten se nyt sitten ranskaksi meneekään. Joka tapauksessa, monella kielellä varoitusta Pariisinkin metrossa kuulutetaan, mutta ei siitä silti aina hyötyä ole. Tänään nimittäin vanhempi aasialaisrouva nousi paikaltaan, astui metron ovesta ulos ja astui suoraan kuiluun. Rouva humahti sinne lantiotaan myöteen, toinen jalka siis metrokuilussa ja toinen vääntyneenä laiturilla. Puoli metrovaunullista syöksyi auttamaan, mutta paniikki lisääntyi nopeasti kun huomattiin, ettei itsensä loukannut rouva sieltä noin vain päässytkään ylös. Joku painoi nopeasti junan hätänappulaa, joten ovet pysyivät auki ja rouva saatiin lopulta kammettua ylös. Hänet talutettiin metrolaiturin reunaan istumaan ja onneksi ihmisiä näytti jäävän hänen luokseen, sen verran pahasti rouva ontui. Huhhuh.

Toinenkin metroepisodi osui tälle päivälle, kun liikenne pysäytettiin viitosen linjalla epämääräisen paketin löydyttyä metrosta. Eipä siinä sitten muu auttanut kuin nostaa sateenvarjo suojaksi ja lähteä talsimaan toiselle pysäkille, mistä onneksi jo pääsin metrolla eteenpäin. 

L’esprit français – näyttely


Olen tänään siis liikkunut huomattavasti enemmän metrolla kuin eilen ja yrittänyt siten vähän säästellä jalkaparkojani. Metrolla menin myös 11:nnessä arrondissementissa sijaitsevaan La Maison Rouge -museoon. Kävin katsomassa siellä näyttelyn nimeltään ”L’esprit français”, joka esitteli ranskalaista ajattelua ja ajankuvaa vuosina 1969-1989. Esillä oli vanhoja sanomalehtiä, julisteita, valokuvia, videoita, kirjoja ja vaikka mitä. Töiden esittelytekstit olivat vain ranskaksi, enkä jaksanut läheskään kaikkea lukea, mutta kyllä näyttelystä sai silti ihan mukavasti irti. 

L’esprit français – näyttely

L’esprit français


Yritin tänään vähän shoppailla vaatteitakin, mutta huonolla menestyksellä. Mihin voin reklamoida pariisilaisten vaatekauppojen mustien vaatteiden vähyydestä?! Hämmentävän paljon oli tarjolla kaiken maailman pastellisävyjä ja iänikuista tummansinistä. Kävin myös Shakespeare & Company -kirjakaupassa tervehtimässä siellä asuvaa kissaa, mutta kirjojakaan ei tarttunut mukaan. Kyseisessä kirjakaupassa tulee aina runsaudenpula ja sen myötä ahdistus kun haluaisi ostaa kaiken eikä sitten pysty valitsemaan ensimmäistäkään kirjaa! 

Ja sitten ruokaraportointi! Söin kakkosaamiaisen (jo lähes perinteeksi muodostuneen munakkaan) BHV Marais’n vieressä olevassa kuppilassa ja erinomaisen lounassalaatin ihan kämppääni lähellä olevassa viihtyisässä kulmaravintolassa. Illallinen kuittaantui tällä kertaa voileivillä ja vihanneksilla kotona. 

Keli oli tänään vallan mainio. Aamupäivällä satoi hetken hissukseen, mutta muuten aurinko paisteli taivaan täydeltä iltaan saakka. Tätä kirjoittaessa iltakymmeneltä ulkona sataakin sitten kaatamalla. Huomenna on luvassa pilvistä, mutta sunnuntaina ja maanantaina pitäisi sitten taas olla mukavan aurinkoinen sää. 

L’esprit français

L’esprit français

Kirsikankukkia ja magnolioita – kevät on tullut Pariisiin

Terveiset ihanan lämpimästä, lähes helteisestä Pariisista. Tänään lämpötila on kivunnut nimittäin 23 asteeseen ja aurinkokin on paistanut pilvettömältä taivaalta. Ihanaa! 

Saavuin tänne eilen illalla sen verran myöhään, etten ehtinyt enkä jaksanut tehdä muuta kuin hakea lähikaupasta ruokaa aamuksi. Tänään olenkin sitten ollut liikenteessä aamusta saakka. Tuli taas sellainen ajatus, että jos tämä on lomani ainoa kaunis päivä, niin pakko käydä KAIKKIALLA ja ottaa joka paikasta uudet kevätkuvat! No tässä aika hyvin onnistuinkin. 😀 Kävin mm. kuvaamassa Palais Royalin ihanassa puutarhassa, Eiffel-tornilla, Luxembourgin puutarhassa ja Notre-Damen liepeillä, ja kävelin melkein koko ajan paikasta toiseen, mistä särkevät jalkani nyt illalla mukavasti muistuttavat…

Pariisilaiset nauttivat helteestä Luxembourgin puutarhassa


Pariisilaiset ottivat kaiken irti kesäisestä säästä ja olivat sankoin joukoin niin Luxembourgin puutarhassa kuin Seinen rantapenkereilläkin nauttimassa virvoittavia juomia. Kaupunkikuvaa värittävät mukavasti jo kukassa olevat kirsikkapuut ja magnoliat. Olin yllättynyt, että myös monet puut ovat jo ihan vihreinä! Luxembourgin puutarha sen sijaan oli vielä ns. vaiheessa. Kaivinkoneet möyrivät multaa, osa nurmikoista oli aidalla suojattu eivätkä kaikki kukkaistutuksetkaan olleet vielä paikoillaan. 

Kiva kahvila Luxembourgin puutarhassa


Mitään erityisiä kulinaristia nautintoja ei tämä päivä tarjonnut. Kevyen aamiaisen söin kotona, kakkosaamiaisen eli munakkaan seitsemännen arrondissementin kahvilassa, lounas-sushit Boulevard Saint-Germainilla ja iltasalaatin Seinen varren kahvilassa. Hyvää, mutta ei mitään erityistä. Ja ostoksiakin tuli jo tehtyä. Nappasin lähi-Monoprix’n apteekkiosastolta mukaan Gaudalien kuorintavoiteen ja naamion. Ostin kerran näistä tuotteista pientä matkakoot testattavaksi ja ne osoittautuivat niin hyviksi, että halusin hankkia ihan normaalikokoisetkin. Voi olla, että shoppailu jatkuu huomenna, sillä iltapäivällä saattaa ropista vähän vettä niskaan. 

Tour de Francen hotellit

Kesälomamatkan suunnittelu etenee kovaa vauhtia, nyt on nimittäin kaikki hotellitkin varattu! Ensimmäisen yön vietän Pariisissa Ibis-hotellissa, joka sijaitsee lähellä Gare de Lyonin juna-asemaa. Olen ollut kyseisessä hotellissa aikaisemminkin asiakkaana ja se osoittautui jo pari vuotta sitten vallan näppäräksi majapaikaksi. Ibis-tyyliin sänky oli mukava, aamiainen oli muutakin kuin croissanteja ja pistorasioita oli riittävästi kännykkän, tabletin ja kameran lataamiseen. Hotelli sijaitsee 300 metrin päässä asemalta, joten pääsen kätevästi seuraavana päivänä jatkamaan matkaani kohti Avignonia.

Avignonissa hotelliksi valikoitui kahden tähden Regina. Olin Avignonistakin katsellut ensin yhtä Ibistä, mutta siinä hotellissa ei enää ollut kyseiselle ajankohdalle tilaa.  Ja kieltämättä, kyllähän pienissä yksityisissä hotelleissa on ihan erilaista charmia kuin ketjuhotelleissa. Regina sijaitsee ihan vanhankaupungin ytimessä ja siinä on vain 28 huonetta.

Grenoblesta löysin ihastuttavan, kolmen tähden Hôtel de l’Europen. Hotelli sijaitsee kaupungin ytimessä, 1600-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa. Hotellin nettisivuilla luvataan, että huoneiden parvekkeilta on upea näköala vuorille, mutta saapa nähdä koskeeko tämä kaikkia huoneita. Vaikka hotelli sijaitseekin vanhassa rakennuksessa, näyttävät sen huoneet kivan moderneilta.

Annecyssa kodikseni valitsin kauniin, kahden tähden Hôtel des Alpesin. Hotellin 32 huonetta on sisustettu raikkain värein yksilöllisesti. Sijainti on taas ihan loistava vanhankaupungin laidalla ja viiden minuutin kävelymatkan päässä Annecy-järveltä. Harmillisesti tässä hotellissa ei näyttäisi olevan hiustenkuivaajaa huoneessa, mutta tarkistan asian hotellista vielä lähempänä ajankohtaa. Mikäli näin on, niin pitänee sujauttaa pieni matkakuivaaja laukkuun mukaan.

Kas näin! Olen oikein tyytyväinen valintoihini. Tsekkailin tapani mukaan etukäteen arvioita Tripadvisorista ja uskon, että tein hyvät päätökset. Hyvin usein varaan huoneet Hotels.comin, Booking.comin tms kautta, mutta tällä kertaa varasin ne suoraan hotellien omien nettisivujen kautta. Huoneet maksoivat 70-90 euroa yöltä, eli sain ne varsin mukavaan hintaan.

Varasin myös jo kokopäiväretken laventelipelloille Avignonista. Viime kesänä tein laventeliretken kolme viikkoa myöhäisempänä ajankohtana, jolloin sadonkorjuu oli jo käynnissä, mutta tulevana kesänä olen toivon mukaan paikalla juuri oikeaan aikaan kun pellot ovat komeimmillaan.

provence1